Elinkeinoelämän ääni kuuluu myös Satasotessa
Elinkeinoelämän edustus on ollut mukana Satasoten palvelurakenneryhmässä tammikuusta alkaen valmistelemassa Satakunnan sote-uudistusta. Sote-uudistuksella on suuri vaikutus myös yritysten palvelutuotantoon. Tästä syystä elinkeinoelämän edustajat onkin otettava mukaan suunnittelemaan tulevaa uudistusta.
Satakunnassa toimii noin 800 sote-alan yritystä. Sote-palvelujen onnistunut uudistus on iso haaste koko Suomelle ja on tärkeää saada hyödynnettyä siinä kaikkien toimijoiden osaaminen. Satakunnassa yrittäjiä on osallistettu jo uudistuksen hankesuunnitelmaa tehdessä, jolloin mukaan koottiin sote-yritysten kommentit. Elinkeinoelämän edustajien osallistuminen palvelurakenneryhmään lisää yhteistyötä ennestään. Satakunnan elinkeinoelämää Satasoten palvelurakenneryhmässä edustavat Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore ja Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen. Heidän varajäseninään toimivat Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa ja Dagmaarian johtaja Taru Anttila.
– Kehitystyössä apuna tarvitaan useiden alojen osaajia. Sote-uudistuksen onnistuminen onkin kaikkien yhteinen etu ja parhaimmillaan hyvät sote-palvelut lisäävät alueemme elinvoimaisuutta laajalti, toteaa Nore.
Elinkeinoelämän edustajien tarkoituksena on tuoda Satasoten valmistelussa esille erilaisia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia sote-uudistukseen liittyvissä kysymyksissä. Anttila kokee, että yrittäjien edustus palvelurakenneryhmässä on erityisen tärkeää, koska näin saadaan yritysnäkökulma realistisesti mukaan kokonaisuuden suunniteluun. Myös yritystoiminnan kehittämisen kannalta yrittäjälle on elinehto pysyä suunnitelmissa reaaliaikaisesti mukana.
Satakunnassa toimivista sote-alan yritysten lisäksi alueella toimii satoja välillisesti sote-toimialojen piirissä toimivia yrittäjiä, joihin sote-uudistus tulee vaikuttamaan. Kivinen toteaa, että sote-uudistuksella on iso merkitys yritysten tulevaisuudelle ja yritysten roolille palvelun tuottajina. Elinkeinoelämän edustajien tavoitteenaan on olla mukana luomassa oikeudenmukainen, tasa- ja monipuolinen monituottajamalli, jossa yritykset voidaan nähdä vahvuutena ja jossa palveluja tuotetaan asiakkaan lähtökohdista yhdessä.
– Haluamme olla mukana kehittämässä monituottajamalliin pohjautuvaa sote-tulevaisuutta, jossa pk-yrityksillä on aito mahdollisuus olla mukana tuottamassa laadukkaita palveluja. Palveluntuottajilla tulee olla mahdollisuus organisoida toimintaansa ja monituottajamallin jatkuvaa kehittämistä, Kivinen tiivistää.
Noren mielestä on myös tärkeää, että Satakunnassa kehitytään edelleenkin valtakunnan kärjessä ja luodaan palveluympäristö, jossa voidaan kokeilla ja oppia jatkossakin.
– Itse odotan paljon muun muassa digitalisaation hyötyjä ja palvelujen parantumista siten, että voidaan keskittyä entistä enemmän ihmisen kannalta parhaisiin sisältöihin ja unohtaa iso osa byrokratiasta, Nore sanoo.
Uusia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia onkin varmasti luvassa, sillä Satakunnassa sijaitseviin sote-alan yrityksiin on kertynyt vuosien mittaan osaamista sekä erilaisia tuottavuutta ja asiakaspalvelua kehittäviä prosesseja, toimintamalleja ja tekniikoita, joita voisi jatkossa hyödyntää laajemminkin entistä paremman hoidon laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden nimissä. Piispa nostaa esiin, että Satakunnassa on myös syntynyt malleja, joissa julkiset ja yksityiset tahot ovat tehneet asioita rinnakkain hyötyen toistensa resursseista ja osaamisesta.
– Ei hukata yhdenkään osapuolen osaamista. Yhdessä yksityisten ja julkisten tahojen kanssa saamme aikaan enemmän, kiteyttää Piispa.
