Elintapaohjausosaamiseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen

Tutkimustulokset osoittavat, että Satakunnassa elintapaohjaukselle ja lihavuuden ja elintapasairauksien ehkäisylle on tarvetta. Satakunnassa ovat Suomen ylipainoisimmat lapset ja nuoret ja raskaana olevat äidit. Myös työikäisistä 75 % ovat liikkumattomia – ja siitä aiheutuu 67,4 miljoonan euron terveydenhuollon kustannukset vuosittain.

Hoitaja mittaa pojan pituutta

Kun katsoo THL:n Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelua, näyttää tulevaisuus Satakunnassa huonolta. Lihavia miehiä on Satakunnassa jo tänä vuonna enemmän kuin muualla Suomessa – viiden vuoden päästä satakuntalaisista miehistä 30 % olisi tällä tahdilla lihavia. Yksi keino tämän estämiseksi on elintapaohjauskäynnit, joista on saatu hyviä tuloksia ja kokemuksia kansallisesti ja Satakunnan alueelta niin asiakkailta kuin työtä tekeviltä ammattilaisilta.

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetään ennaltaehkäiseviä ja terveyden edistämistä painottavia palveluita. Syksyllä Satakunnassa alkaa elintapaohjaamiseen painottuva koulutus, johon otetaan parhaillaan ilmoittautumisia. Elintapaohjausosaamisen vahvistaminen linkittyy keskeisesti myös hankkeessa tehtävään monialaisen tiimityön kehittämiseen. Elintapaohjauksen koulutukset tarjoavat välineitä kohdata ja tukea lihavuuden tai elintapasairauksien kanssa kamppailevia. Ammattilaisen kokonaisvaltainen kopin otto ja motivointi asiakkaan toiveista käsin toteutuu vaikuttavammin ja työnteon tapa muovautuu aiemmasta sairauden hoidosta ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen koulutuksen myötä.

Elintapaohjauksen keskiössä ei ole tiedon kaato ylhäältä päin asiakkaalle siitä, kuinka tulisi liikkua tai syödä. Se on todettu käyttäytymistieteissä vaikuttavamattomaksi terveyskäyttäytymismuutoksen aikaansaamisessa. Painonsa tai elintapasairauksien kanssa kamppailevat asukkaat tarvitsevat elintapamuutoksen toteuttamiseksi tukea motivaation herättelyyn ja ylläpitoon, pystyvyyden tunteen vahvistamiseen, elintapamuutoksen suunnitteluun ja ylipäätään ammattilaisen rinnalla kulkemiseen elintapamuutosprosessin ajaksi. Terveydenhuollon PALKO-suosituksessa on määritelty, että ravitsemus- ja liikuntatottumusten muuttamisen vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä ovat mm. lähtötilanteen kartoitus, tiedonvaihto, tavoitteenasettelu, suunnitelman teko ja seuranta ja palautteen anto. Lisäksi suosituksessa määritellään, että elintapaohjausta tulisi tehdä moniammatillisesti, jokaisella tapaamisella. Elintapojen puheeksioton lisäksi tarvitaan prosessinomaista ja jatkuvaa elintapaohjausta. Syksyllä alkavasta koulutuksesta ammattilaiset saavat työkaluja ja ohjausmenetelmiä, joita he voivat hyödyntää osana perustyötään terveys- ja hoitosuunnitelmien teossa. Kun asiakasta tuetaan ja kannustetaan elintapojen muutokseen useimpien terveydenhuollon ammattilaisten käynneillä osana muuta hoitoa ja ohjausta, syntyy pienistä puroista iso joki.

Varhaisessa vaiheessa lihavuuteen ja 2. tyypin diabetesriskeihin tarttumisella voidaan vähentää kuormaa raskaista palveluista. Muun muassa iäkkäillä asukkailla elintapaohjaus vähentää äkillisiä sydäntapahtumia sekä aivoverenkiertohäiriöitä. Myös vuonna 2026 HYTE-kertoimen avulla maksettava kannustinraha hyvinvointialueille kannustaa kansansairauksien ehkäisyyn ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen. Yksi HYTE-kertoimen prosessi-indikaattoreista keskittyykin juuri elintapaohjauksen toteutumiseen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.  Myös tulosindikaattori ”lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä vastaavan ikäisestä väestöstä” kannustaa ennaltaehkäisemään tapaturmia ja luuston haurastumista – tätä voidaan toteuttaa elintapaohjauksella työikäisten ja ikääntyneiden palveluissa. Hyvinvointialueella tehtävän elintapaohjauksen lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään vahvasti myös kunnissa.

Elintapaohjausosaamiseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Elintapaohjausosaamisen vahvistamisesta on todettu olevan vaikutusta niin lasten, nuorten, työikäisten, perheiden kuin ikääntyneiden parissa työskenteleville. Järjestettäviin koulutuksiin voivat osallistua kaikki elintapaohjauksesta kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Koulutukseen toivotaan osallistujia myös kuntien liikunnanohjaajista, -neuvojat, liikunnan viranhaltijoista ja kuntien hyvinvointityöhön osallistuvasta henkilöstöstä.  On jo tähän mennessä ollut hedelmällistä ja ilo suunnitella ja työstää koulutuksia eteenpäin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, LiikU ry:n ja UKK-instituutin kanssa. Yhteistyössä suunnitellut ja järjestettävät koulutukset tarjoavat kattavan, ohjausosaamiseen keskittyvän ja soten ja kuntien välistä yhdyspintatyötä painottavan koulutuksen, jossa huomioidaan hyvinvointialueen rakentuminen.

Lisätietoja koulutuksesta: Elintapaohjauksen koulutukset | Satakunnan hyvinvointialue (satasote.fi)