Henkilöstön muutosinfo kokosi yhteen ajankohtaiset asiat

Tilaisuuden avasi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila, joka puhui muun muassa strategiatyöstä, jota on valmisteltu osallistavasti. Varhila nosti myös esiin äskeittäin käynnistyneen palveluverkkotyön, joka alkaa nykytilaselvityksellä: “Palveluverkkotyön tavoitteena on selvittää hyvinvointialueen toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävien palveluiden laajuuus ja kattavuus. Työssä otetaan huomioon väestön palvelutarpeen erot sekä digitaalisten lähipalveluiden mahdollisuudet.”

Keskeisimmiksi siirtymisen jälkeisiksi riskeiksi Varhila nosti erikseen resurssien riittämättömyyden, asiakkaan palvelunsaannin vaikeudet, työnantajavelvoitteiden täyttymisen sekä henkilöstön saatavuuden ja jaksamisen.

Sote-johtaja Sari Rantasen puhui organisoitumisesta ja tavoiteltavasta toimintakulttuurista. Hän linjasi, että uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa saatavuutta ja saavutettavuutta. “Kyseessä on yhdessä tehtävä muutos ja sen keskiössä asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikeassa paikassa, oikeaan aikaan”, Rantanen korosti.

Pelastuslaitoksen hallintopäällikkö Petri Ekberg kertoi pelastuslaitoksen näkökulmaa tulevaan hyvinvointialueeseen liittyen. “Pelastuslaitos odottaa erityisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia sote-toimijoiden kanssa,” Ekberg sanoi ja jatkoi, että odotukset kohdistuvat myös resurssien entistä tehokkaampaan käyttöön.

Tero Mäkiranta konsernipalveluiden johdosta puhui toiminnan talouden reunaehdoista. Mäkirannan puheenvuorossa selvisi, että ensimmäinen luonnos talousarviosta vuodelle 2023 on tallennettu suunnittelujärjestelmään: “Hyvinvointialueen menobudjetti perustuu siirtyvien organisaatioiden tietoihin ja tässä kohdassa menot ylittävät tulorahoituksen. Aluehallitus on antanut päivitetyn laadintaohjeen, jolla karsitaan nettomenoja”, Mäkiranta täsmensi.

Yhteenvetona voisi hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhilan sanoin todeta, että turvaverkkoa on ympärillä, kukaan ei jää muutoksessa yksin. “Tavoitteena on saada aikaan vaikuttavammat palvelut matalammilla kustannuksilla. Vuoden 2023 asioita selvitetään ja muutokset lähtevät liikkeelle 2024 alussa.”

Noin 95 % työntekijöillä työt, asiakkaat ja työyhteisö pysyy ennallaan

Henkilöstön siirtymiseen liittyvistä asioista kertoi Kaisa Harjunpää, henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelija. Harjunpää avasi hyvinvointialueen organisaatiorakennetta: “Johtamisrakenne on hyvinvointialueelle luotu järjestelmä eikä esimerkiksi nykyisiä johtajavirkoja voi sellaisenaan siirtää hyvinvointialueelle. Ensin on määritelty positiot, joita on alettu sen jälkeen täyttää. Tämän jälkeen edetään vastuuyksiköihin, perusyksiköiden johtajat pysyvät ennallaan.”

Hyvinvointialueen perusyksikkö on palveluiden tuottamisen tärkein yksikkö ja näissä yksiköissä työt jatkuvat ennallaan 1.1.2023 suurilta osin. “Noin 95 % työntekijöillä työt, asiakkaat ja työyhteisö pysyy ennallaan”, Harjunpää painotti ja jatkoi: “Muutokset henkilöstön töissä kohdentuvat pääsääntöisesti johtamisrakenteeseen. Yksittäisillä henkilöillä muutoksia voi tapahtua, tässä tilanteessa henkilön kanssa käydään aina keskustelu.”

Toimintatavat ja ohjeet tulevalle hyvinvointialueelle ovat työnalla, ohjeistusta on odotettavissa marraskuussa. Henkilöstön tukipalveluina tulevat alkuvaiheessa olemaan esihenkilö, hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ja Sarastia. Työntekijän tärkeimmät ohjelmat tulevat olemaan ESS, OSS, M2, Titania sähköinen asiointi ja Titanian lääkäripäivystys. “ICT-palvelut on ulkoistettu 2M-it:lle ja tällöin tukena palvelee 2M-it:n servicedesk. Myös ICT-tukeen liittyvät ohjeet tarkentuvat vielä”, Harjunpää kertoi.

“Laitteet ja puhelinnumerot säilyvät, kaikille uusi sähköpostiosoite”

Toimipisteet, tilat ja työvälineet pysyvät samana 1.1.2023. Juuri aloitettu palveluverkkoselvitys voi muuttaa tilannetta tulevaisuudessa. Muutokset ovat hyvin yksittäisiä ja etätyön osuutta ei saa unohtaa. Puhelimet, puhelinnumerot ja tietokoneet säilyvät entisillään vuodenvaihteen yli. Sähköpostiksi tulee kaikille @sata.fi-päätteinen osoite. sähköpostiosoitteiden muutosta tiedotetaan ja ohjeistetaan erikseen.

Työsuhdeasioihin vaikuttaa tapahtuva liikkeenluovutus. “Pääsääntönä on, että mikään ei muutu palvelussuhteessa. Palkkaus ja lomat säilyvät kuten ennenkin.” Hyvinvointialueella palkkapäivä on  kuun 15. ja viimeinen päivä, ja lomarahat maksetaan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti elokuussa tai paikallisen sopimuksen mukaan. “Palkkalaskelma tulee jatkossa pääsääntöisesti verkkopalkkalaskelmana, jonka näkee oman pankin kautta. Jos on tarve saada paperinen palkkalaskelma, niin sen tilaamisesta ohjeistetaan myöhemmin”, kertoi Harjunpää.

Erilaisia nimikkeitä siirtyy hyvinvointialueelle henkilöstön mukana yli 400. Niiden muutoksista keskustellaan ensi vuonna. Palkkaharmonisaation, joka merkitsee henkilöstön tasapuolista kohtelua palkanmaksussa, aikataulu ja tasot määritellään 2023-2024 aikana. Henkilöstöeduista Harjunpää kertoi, että e-passia ja eläkkeellä jäämisten ja merkkipäivien muistamisia valmistellaan.

“Pääsääntönä on, että työterveyden palveluverkko säilyy ennallaan”

Työterveyspalvelut hyvinvointialueelle tuottaa Länsirannikon Työterveys Oy. Palvelu tulee olemaan työterveyspainotteinen. Lyhyen, esimerkiksi alle viisi päivää kestävän infektion vuoksi ei tarvitse hakea poissaolotodistusta.

Pitkäaikaissairauksien hoidossa ovat keskiössä työkykyriskit. Tutkimuksista ja toimenpiteistä työterveyden piiriin kuuluvat yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, työkyky- ja hoidontarpeen arviot, akuutit pienkirurgiset toimenpiteet. Lisäksi mahdollisia ovat B-todistukset lääkityksen erityiskorvattavuudesta, työtapaturmista piiriin kuuluvat ensiapu ja hoito ja vapaa-ajan tapaturmat, kun poissaolo on yli 15 vuorokautta ja toimet edistävät työhön paluuta. Lisäksi tarjolla on ravitsemusterapeutin palvelut, sosiaalialan asiantuntija tietyillä rajoituksilla ja työpsykologin arviointi-, ohjaus- ja neuvontapalvelut maksimissaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi lyhytterapiaa on mahdollisuus saada 10-15 kertaa vuodessa lähetteellä.