Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteispeliä myös vuoden vaihteen jälkeen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemojen äärelle kokoonnuttiin 31.10. Järjestetyssä Satakunnan toisessa hyte-foorumissa. Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen järjestämässä webinaarissa pureuduttiin hyvinvointialueen ja kuntien välisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyten) yhteistyöhön vuodenvaihteen kynnyksellä ja sen jälkeen.
”Tärkeintä on, ettei mitään hyvää olemassa olevaa palvelua tai toimintaa katoa tai katkea vuodenvaihteessa. Vaikka kaikki ei olisikaan valmista vielä 1.1.2023, meidän tulee varmistaa jatkuvuuden turvaaminen”, painottaa THL:n kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen puheenvuorossaan.
Satakuntaan perustetaan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, joka sijoittuu vastuualueena strategia ja järjestäminen vastuualueen alle. Valmistelussa ovat tällä hetkellä Hyte-toimikunnan perustaminen, henkilöstöresurssien varmistaminen, hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatiminen sekä yhteistyömuotojen vakioiminen kuntien, järjestöjen ja yrityksien kanssa. ”Positiivista on, että osa kunnista on jo valmistautunut nostamalla hyten strategiaansa korkealle ja nimennyt vastinhenkilöt eli satsanneet siihen henkilötyövuosia. Näin on jo luotu vastinpari hyvinvointialueen ja kunnan väliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön”, kertoo vastuuvalmistelija Kalevi Mäkipää.
Hyte-foorumissa keskiöön nousi monialaisen työn merkitys sairauksien ja ongelmien varhaisessa tuessa sekä ennaltaehkäisyssä. “Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on niin järjestöjen, kuntien, yhdistysten ja julkisten toimijoiden yhteispeliä, eikä kenenkään yhden toimijan vastuulla”, Kauppinen kuvaa.
Porin perusturvan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Anna Kenni nosti puheenvuorossaan esimerkiksi varhaisen puuttumisen menetelmän “Valomerkin”. Valomerkkimenetelmä tiivistää hienosti, mitä koordinoitu yhteistyö on parhaimmillaan hyvinvointialueen, seurakunnan, järjestöjen ja kuntien välillä. Yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien välillä herätti keskustelua myös osallistujien parissa, vuodenvaihteeseen kohdistuu sekä toiveita, että huolia.
Myös asukkaiden liikunnallista elämäntapaa edistetään yhteistyössä. ”Liikkumattomien löytämiseksi tarvitaan sote-palvelujen ammattilaisia, jotka ottavat hyvinvoinnin ja liikunnan puheeksi sekä tarvittaessa ohjaavat kunnan liikuntaneuvontaan. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen osaamista, saatetaan asiakas puolestaan hyvinvointialueen palveluihin”, kertoo Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Sari Kivimäki. Liikunnan edistämisestä kuultiin esimerkki Merikarvialta, missä on kehitetty sujuvaa ohjautumista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kunnan liikuntaneuvonnan välillä. Merikarvian hyvinvointipäällikkö Eetu Aaltonen korostaakin, että kaiken toiminnan ja kehittämisen keskiössä tulee olla asiakas: “Tavoitteisiin päästään, kun on yhteinen tahtotila.”
Foorumin päätteeksi projektisuunnittelijat Outi Lähteenlahti ja Paula Kaukiainen esittelivät, kuinka asukkaiden hyvinvointia on edistetty kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Satakunnassa on mm. pilotoitu kulttuurireseptiä, minkä avulla voidaan lisätä kulttuurin saavutettavuutta ja mataloittaa osallistumisen kynnystä kohderyhmille, joilla on haasteellinen tilanne elämässä. Jatkossa on mietittävä mikä toimintamalli jalkautetaan kulttuurihyvinvoinnin osalta maakuntaan, sillä kulttuuripalvelujen kokeminen ja reseptien jakaminen ovat saaneet myönteistä palautetta käyttäjiltä Satakulttuuria-hankkeen pilotin aikana.
