Usein kysytyt kysymykset
Tälle sivulle kerätään Satasotea koskevat usein kysytyt kysymykset.
Katso myös:
Hyvinvointialueen valmistelu
Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat satakuntalaiset kunnat. Tammikuussa 2023 sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaa Satakunnan hyvinvointialue. Hyvinvointialue palvelee melkein 220 000 satakuntalaista.
Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittäminen, josta hyötyvät kaikki maakunnan asukkaat.
Uudistuksen myötä parannetaan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla toiminnan painotusta siirretään ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Satakunnassa hyvinvointialueen valmistelu etenee kansallisen aikataulun mukaisesti. Lait astuivat voimaan 1.7.2021 ja väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on Satakunnassa aloittanut toimintansa. VATE valmistelee uuden Satakunnan hyvinvointialueen käynnistymistä muun muassa hallinnonrakenteita ja henkilöstön siirtoja valmistelemalla. Virallisesti uusi Satakunnan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.
Satakunnan väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) huolehtii niistä välttämättömistä voimaanpanolain mukaisista toimenpiteistä, jotka on tehtävä ennen vaaleilla valitus aluevaltuuston ja sen valitseman aluehallituksen toimikauden alkua. Aluevaltuuston ja aluehallituksen toimikausi alkaa maaliskuussa 2022.
Valmistelutyötä tehdään vahvasti myös VATEn alaisissa jaostoissa. Jaostojen puheenjohtajina toimivat VATEn nimeämät jäsenet ja työtä edistetään yhdessä vastuuvalmistelijoiden kanssa. Vastuuvalmistelijoiden työ keskittyy VATEn perustamiin jaostoihin, joissa valmistellaan hyvinvointialueen perustamista eri osa-alueilla.
VATE:n alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot:
- henkilöstöasiat (puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen, vastuuvalmistelija Kaisa Harjunpää)
- kiinteä ja irtain omaisuus (puheenjohtaja Mikko Viitala, vastuuvalmistelija Miia Hietapakka (9.12. asti) ja Kari-Matti Haapala (1.10. alkaen)
- sopimukset (puheenjohtaja Mika Hatanpää, vastuuvalmistelija Anna Alarautalahti-Heurlin)
- talous (puheenjohtaja Tero Mäkiranta, vastuuvalmistelija Minna Ojala)
- toiminnan ja hallinnon valmistelu (puheenjohtaja Hanna-Leena Markki, vastuuvalmistelija Anna Alarautalahti-Heurlin)
- tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja ratkaisut (puheenjohtaja Leena Ollonqvist, vastuuvalmistelija varmistuu myöhemmin)
- turvallisuus ja varautuminen (puheenjohtaja Pekka Tähtinen, vastuuvalmistelija Ari-Pekka Laine)
Sisältöjä valmistellaan Satasoten hankkeissa: Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa ja Satakunnan sote-rakenneuudistuksen kehittämishankeessa. Sote-rakenneuudistuksen kehittämishanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Puolestaan Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen hankeaika on vuoden 2022 loppuun, mihin mennessä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus. Hankeaikana hanke tukee ja antaa ohjausta kunnille ja kuntayhtymille perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman mukaisesti.
Valmistelussa hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituskauden uudistuksen valmistelussa syntyneitä alueellisia ratkaisuja. Sanna Marinin hallituksen sote -uudistusta on valmisteltu hankkeiden kautta myös Satakunnassa. Sipilän hallituksen ajalta valmistelussa tuotettuja materiaaleja on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan.
Asiakaslähtöisyyden lisääminen on keskiössä, kun palveluita kehitetään. Hyvinvointialueelle siirryttäessä yhdistää perus- ja erityistason palvelut tulevat saman järjestäjän vastuulle ja näin raja-aitoja saadaan purettua. Tavoitteena on, että asiakas saa aina oikea-aikaista ja vaikuttavaa apua ja että palveluiden yhteensopivuus varmistetaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvä irtain omaisuus ja velvoitteet siirtyvät hyvinvointialueelle. Sairaanhoitopiirin omistuksessa oleva rakennuskanta, 130 000 neliömetriä, siirtyy suoraan hyvinvointialueen omaisuudeksi. Kuntien omistamat rakennukset eivät siirry hyvinvointialueen omistukseen, mutta hyvinvointialue vuokraa nämä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevat tilat ainakin siirtymäajan ajaksi käyttöönsä. Tämän lisäksi lainsäädännössä on mainittu vuokraukselle yksi optiovuosi kolmen ensimmäisen vuoden lisäksi.
Osa käytössä olevista toimitiloista siirtyy hyvinvointialueen käyttöön olemassa olevien vuokrasopimusten kautta. Nämä vuokrasopimukset on laadittu aiemmin nykytoimijoiden välille ja siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle sairaanhoitopiiriltä, pelastuslaitokselta, kuntayhtymiltä ja kunnilta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuslaitoksen käytössä olevat, yksityiseltä taholta tai sidosyksiköltä vuokratut, toimipisteet siirtyvät myös hyvinvointialueen käyttöön olemassa olevien vuokrasopimusten nojalla. Poikkeuksena tietyt leasing-ratkaisut ja elinkaarisopimukset, joiden sopimusrakenteet eivät siirry hyvinvointialueen vastuulle. Kunnan tai kuntayhtymän laatiessa uusia vuokrasopimuksia toimitiloista tulee kyseisiin sopimuksiin kirjata voimassa olevan niin sanotun sote-rajoituslain mukainen sopimuksen irtisanomisehto.
Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvataan uudistuksessa. Pelastustoimen palvelut järjestävät samat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka järjestävät ensihoitopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti.
Henkilöstö
Teemme työtämme jatkossakin alueen asukkaiden terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaamiseksi ja edistämiseksi.
Henkilöstö siirtyy Satakunnan hyvinvointialueelle Satasairaalasta, kuntien sote-palveluista PoSasta, Kessotesta, Raumalta, Huittisista, Eurasta, Säkylästä sekä Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta. Lisäksi Satakunnan pelastuslaitoksen henkilökunta sekä Satakunnan kuntien koulukuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen. Työntekijät siirtyvät hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksella. Palvelusuhteet, vakituiset ja ne määräaikaiset, jotka ovat voimassa vuodenvaihteen 2022 - 2023 yli, siirtyvät hyvinvointialueelle sellaisenaan. Virat eivät siirry liikkeenluovutuksessa vaan hyvinvointialue perustaa tarvittavat virat.
Kuntien palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä.
Tukipalveluiksi katsotaan tässä yhteydessä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.
Keskeisenä viestintäkanavana toimii verkkosivumme. Tavoitteenamme on kuitenkin välittää henkilöstölle tärkeää tietoa monia eri reittejä pitkin. Julkaisemme henkilöstön uutiskirjeen kaksi kertaa kuukaudessa. Henkilöstön uutiskirjeen sekä yleisuutiskirjeemme voit tilata tämän sivun kautta. Lisäksi järjestämme henkilöstön kahvitilaisuuksia sekä esihenkilöinfoja säännöllisesti. Tapahtumat löydät meidän tapahtumakalenterista ja tilaisuuksien tallenteet YouTube-kanavaltamme.
Työntekijät siirtyvät uuden työnantajan eli Satakunnan hyvinvointialueen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Työntekijöillä siis säilyvät voimassa olevat työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Tehtäväkohtainen palkka ja muut palkanosat säilyvät ennallaan. Palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä eli esimerkiksi vuosilomat ja työkokemuslisät pysyvät muuttumattomina.
Lopullista kantaa asiaan ei vielä ole. Paikalliset sopimukset käydään läpi kevään aikana. Osa sopimuksista koskee hyvin rajattua henkilöstöjoukkoa ja tällaiset sopimukset voitaisiin siirtää hyvinvointialueelle. Osa sopimuksista taas koskee henkilöstöä laajasti ja näiden sopimusten osalta pohditaan irtisanomista ja uuden yhtenäisen sopimuksen solmimista hyvinvointialueelle, jolla turvataan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu.
Lomat annetaan ves/tes määräysten mukaan ja työnantajan määrittelemin tavoin vuonna 2022. Jos organisaatiossa on ollut tapana määrätä vuosilomia muiden vapaiden päälle, voidaan näin toimia tässäkin tilanteessa ja antaa vuosilomaa ves/tes määräysten nojalla.
Jos määräaikaisen työntekijän palvelussuhde päättyy 31.12.2022 ei hän siirry hyvinvointialueelle. Jos määräaikainen sopimus sen sijaan on tehty esim. 1.1.2023 asti siirtyy hän hyvinvointialueelle. Mikäli taas 31.12.2022 työsopimus päättyy ja 1.1.2023 hänen kanssaan solmitaan uusi työsopimus, katsotaan työsuhteen jatkuvan keskeytymättä. Mikäli palvelussuhteen jatko ei ole tiedossa hyvissä ajoin, voi käydä niin, että lomat maksetaan palvelussuhteen päättyessä 31.12.2022. On myös mahdollista sopia lomien siirrosta seuraavaan palvelussuhteeseen, mutta ottaen huomioon vuodenvaihteen työt palkanlaskentaan liittyen, olisi näitä sopimuksia näkemykseni mukaan syytä välttää tai ainakin on syytä varautua viiveeseen sopimuksen täytäntöönpanossa palkkausjärjestelmän tietoihin.
Ellei tehtävä edellytä virkaa, voidaan henkilö siirtää työsopimussuhteeseen hyvinvointialueelle. (Laki hyvinvointialueesta 94 §)
Päätöksenteko
Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23.1.2022. Vaaleissa valittiin ensimmäinen aluevaltuusto. Vaalein valitun aluevaltuuston ja sen valitseman aluehallituksen toimikausi alkaa maaliskuussa 2022.
Aluevaltuusto tekee isot linjapäätökset sekä nimittää aluehallituksen. Valtuusto ja hallitus tekevät sitovia päätöksiä muun muassa tulevan organisaation hallintomallista ja henkilöstön siirtoon liittyvistä sopimuksista.
Valtuutetut tulevat olevaan tärkeässä roolissa. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Valtuutetut siis päättävät siitä, miten Satakunnan hyvinvointialueelle kohdennettu noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen. Päätöksiä ei tehdä kuntaperusteisesti vaan koko maakunnan alue ja asukkaiden tarve huomioiden.
Aluevaltuuston tehtävänä on päättää muun muassa seuraavista asioista:
- hyvinvointialuestrategiasta
- hyvinvointialueen hallintosäännöstä
- hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
- omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
- liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
- varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista
- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
- palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista
- takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
- jäsenten valitsemisesta toimielimiin
- taloudellisten etuuksien perusteista
- hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta
- tilivelvollisten nimeämisestä
- hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
- muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista
Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2022. Kansalaisilla on äänioikeus näissä vaaleissa ja samalla myös vaikuttamismahdollisuus. Uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Valmistelussa osallistetaan myös mahdollisuuksien mukaan kansalaisia eri tavoilla uuden hyvinvointialueen kehittämiseen ja suunnitteluun.
Sidosryhmät
Sote-uudistuksessa on kysymys ihmisten peruspalveluiden parantamisesta. Jotta tässä onnistuttaisiin, on sote-toimijoiden välttämätöntä toimia kiinteässä yhteistyössä sidosryhmien, kuten kuntien, yritysten ja järjestöjen, kanssa. Palveluiden kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä myös TE-palveluiden ja Kelan kanssa. Tällä hetkellä kiinteää yhteistyötä tehdään mm. STM:n rahoittamaan Työkyky -ohjelmaan liittyvässä Työkykyä Satakuntaan -hankkeessa, joka kytkeytyy myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan.
Hyvinvointialue voi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelujen hankkiminen olisi tarpeen lakisääteisten yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Satasoten valmistelussa yksityiset palveluntuottajat ovat osallistuneet muun muassa Palvelurakenneryhmän kokouksiin ja he ovat olleet mukana sidosryhmäyhteistyöhankkeissa luomassa Satakuntaan uudenlaisia yhteistyökuvioita julkisen ja yksityisen palveluntuottajien välillä.
Kokemustoiminta ja kokemusasiantuntijuus on huomioitu laajasti. Hankkeet tekevät tiivistä yhteistyötä maakunnallisen kokemustoiminnan ohjausryhmän kanssa. Perusteilla on sekä soteuudistuksen, että kuntien kokemustoiminnan hyödyntämistä edistävä kokemustoimijapankki, lisäksi kokemustoimijat ovat mukana palveluketjuja suunnittelevissa työryhmissä sekä uudistusta valmistelevissa verkostoissa. Rakenneuudistushankkeen sidosryhmäyhteistyön osahankkeen yhtenä tavoitteena on laatia kokemustoiminnan maakunnallinen toimintamalli tai -suunnitelma työtä edistämään ja laajentamaan. Myös OLKA - toiminnan jalkauttamisella sotekeskuksiin päästään edistämään yhteistyötä. Osallisuus Satakunnassa - asiakirjaan kuvataan myös kokemustoiminnan osalta toimenpiteitä. Kokemustoiminnan palkkiokäytännöistä on lisäksi laadittu maakunnallinen suositus, joka toivotaan otettavan käyttöön kaikissa organisaatioissa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin myös kuntien tehtävä, vaikka osa vastuusta siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnat järjestävät jatkossakin esimerkiksi päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Kunnat ja hyvinvointialue tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan.
Asukkaat ja asiakkaat
Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa. Satakunnassa on kehitetty asiakaspalvelua määrätietoisesti ja monet asiakkaisiin ja asiakaspalveluun vaikuttavat uudistukset ovat jo käynnissä.
Palveluita kehitetään koko ajan osana Satasoten hankkeita. Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus hankkeen tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla toiminnan painotusta tullaan siirtämään raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Huomattava määrä Satasoten valmisteluun liittyviä asiakirjoja suunnitelmia ja muita asiakirjoja on julkisesti saatavilla ja kommentoitavissa. Kokemustoimijat ovat olleet mukana mm. palveluketjujen suunnittelussa, samoin järjestöt ja muut sidosryhmät on osallistettu valmisteluun laajasti. Valmisteilla - ja kaikkien avoimesti kommentoitavissa - on ollut myös Osallisuus Satakunnassa -asiakirja, jossa asiakasosallisuutta linjataan ja suunnitellaan systemaattisemmin. Asiakkaiden ääni palveluissa ja niiden kehittämisessä tulee huomioiduksi myös valmisteilla olevan TKIO-alustan, sekä erilaisten asiakasraatien ja mm. kokemustoimijapankin kautta.
Hallitus on viime aikoina korostanut sote-uudistuksesta viestiessään hoitotakuuta eli sitä, että apua saisi myös kiireettömissä asioissa todella nopeasti. Se tarkoittaa, että asiakkaan asian hoito tarkoituksen mukaisen ammattilaisen toimesta alkaa viikon sisällä yhteydenotosta. Oikea-aikaisen hoitoon pääsyn varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, hoidon jatkuvuuden parantamista ja sähköisten palveluiden parempaa hyödyntämistä.
Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa. Satakunnassa on kehitetty asiakaspalvelua määrätietoisesti ja monet asiakkaisiin ja asiakaspalveluun vaikuttavat uudistukset ovat jo käynnissä.
Palveluita kehitetään koko ajan muun muassa osana Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Satakunnan tulevaisuuden hyvinvointialueen tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla toiminnan painotusta siirretään raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Rahoitus tulee valtiolta, joka myös ohjaa ja valvoo nykyistä suoremmin hyvinvointialuetta.
Valtion rahoituksen lisäksi Satakunnan hyvinvointialue saa tuloja asiakasmaksuista. Maksujen ylärajat tulevat laista, kuten ennenkin. Tuorein lakimuutos pienensi monia maksuja. Maksujen tulee olla tasapuoliset koko Satakunnan hyvinvointialueella.
Pelastuslaitos eli palokunta tulee tulevaisuudessakin apua tarvitsevan luo kohtuuajassa koko maakunnassa. Pelastustoimen tulevaisuuden rahoitus on vielä epäselvä ja siitä ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mikäli rahoitus osoittautuu riittämättömäksi, toimintaa tehostetaan aiemmin esillä olleilla keinoilla. Kyseiset keinot eivät kuitenkaan suuresti vaaranna maakunnan perusturvallisuutta.
Vähintään samalla tavalla kuin tähänkin asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisestä vastaa Satakunnan hyvinvointialue. Pelastustoimi on jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen uudistukseen sisältyy sekä hyvinvointialueuudistus sekä monet pelastustoimen omat uudistushankkeet.
Vammaiset tullaan huomioimaan samalla tavalla kuin muutkin erityisryhmät Satakunnan hyvinvointialueen valmistelussa. Palvelurakenneryhmä toimii Satakunnan sote -rakenneuudistuksen kehittämishankkeen ja Tulevaisuuden sote -keskus -hankkeen ohjausryhmänä eli käytännössä hankkeiden ohjaajana.
Satakunnassa kehitetään varhaisen tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmiä. Lisäksi tärkeässä roolissa on ennaltaehkäisevä työ. Maakunnan päihde- ja riippuvuushaasteisiin pystytään vaikuttamaan, kun maakunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa ja työssä otetaan käyttöön haasteisiin vastaavat vaikuttavaksi todetut toimintamallit. Esimerkkeinä Pakka-toimintamalli, puheeksiotto, mini-interventio sekä nuoriin kohdistuvat varhaisen puuttumisen toimintamallit, kuten Valomerkki-keskustelu ja Omin jaloin -menetelmä. Mainittujen menetelmien juurruttamistyötä tuetaan Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa.
Kehittämistyötä tehdään laajasti ja monitoimijaisesti, yhteistyötä tehdään mm. sivistystoimen, viranomaisten sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa nuorten tarpeita kuullen. Tästä hyvä esimerkki on Satakunnassa Porissa ja Raumalla toimiva moniviranomaisyhteistyöhön perustuva Ankkuri-malli. Ankkurin tavoitteena on puuttua varhain nopeasti jo ennen rikoskierteen syntyä nuoren elämäntilanteeseen. Lisäksi Ankkuri-mallin tavoitteena on myös puuttua nopeasti lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä ohjata väkivallan osapuolet tarkoituksenmukaisen sopivan avun piiriin. Ankkuri-tiimi muodostuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän ryhmästä. Moniammatillisella yhteistyöllä voidaan lisätä sisäistä turvallisuutta. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan Valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden strategian (2017) mukaan ihmisten mahdollisuutta nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman pelkoa tai turvattomuuden tunnetta, jota voi syntyä mm. onnettomuuksista, häiriöistä tai rikollisuudesta. Ankkuritiimit myös tukevat toiminnallaan eri sidosryhmien yhteistyötä esimerkiksi Porissa järjestettävien Ankkurikahvi-tilaisuuksien muodossa. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen aikana tavoitteena on pilotoida Ankkuri-toimintaa koko Satakunnan hyvinvointialueen laajuisesti.
Mielenterveyspalvelut, kuten muutkin sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettavaksi. Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomaa ainakaan heti eroa.
Kunnat ja hyvinvointialue tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan.
Uudistuksen tavoitteena on myös oikea-aikainen hoitoon pääsy ja sen varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, hoidon jatkuvuuden parantamista ja sähköisten palveluiden parempaa hyödyntämistä.
Omaishoidon ja perhehoidon asioita on syytä viedä hankkeessa erillään eteenpäin ja ensin tartutaan omaishoitoon.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Todennäköisesti tutut lääkärit ja hoitajat eivät vaihdu, sillä Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyy kuntien palveluksesta lähes 10 000 työntekijää.
Henkilöstö siirtyy Satakunnan hyvinvointialueelle Satasairaalasta, kuntien sote-palveluista PoSasta, Kessotesta, Raumalta, Huittisista, Eurasta, Säkylästä sekä Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta.
Lisäksi Satakunnan pelastuslaitoksen henkilökunta sekä Satakunnan kuntien koulukuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen.
Etkö vielä saanut vastausta kysymykseesi? Lähetä meille kysymys, kommentti tai kehitysidea!
Haluatko saada lisätietoa Satakunnan hyvinvointialueen valmistelusta? Onko sinulle kommentteja vai haluaisitko antaa kehitysideoita uudistukseen liittyen? Se kaikki onnistuu tämän lomakkeen kautta!
Kysymyksiin, kommentteihin ja kehitysideoihin vastaamme seuraavasti:
- Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset julkaisemme nimettömänä näillä sivuilla.
- Henkilöstövalmisteluun liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin vastaamme myös henkilöstön uutiskirjeessä ja/tai henkilöstön kahvitilaisuuksissa.
- Kommentit ja kehitysideat jaamme valmistelijoille aihealueen mukaan.
Kaikki tämän lomakkeen kautta lähetetyt kysymykset, kommenti ja kehitysideat otetaan käsittelyyn. Jos toivot, että kysymykseesi vastataan sinulle henkilökohtaisesti, jätäthän sähköpostiosoitteesi lomakkeen kautta. Huomioithan, että emme välttämättä ehdi vastata jokaiseen kysymykseen henkilökohtaisesti.
