Kestävän kasvun Satakunta -hankkeen ajankohtaiset
Satakuntalaisten hoitoon pääsyä nopeutetaan ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja Kestän kasvun Satakunta (RRP) -hankkeen avulla. Toimintamalleihin kuuluu esimerkiksi digitaaliset palvelut. Toimenpiteet mm. edistävät hoitotakuun toteutumista hyvinvointialueen perustason palveluissa, kaventavat satakuntalaisten eriarvoisuutta ja panostavat ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan varhaisessa vaiheessa mahdollisia ongelmia.
Hankkeen toimenpiteet suunnataan myös purkamaan koronapandemiasta aiheutunutta hoito- ja palveluvelkaa. Purkutoimenpiteet kohdistetaan erityisesti haavoittuvassa tilanteessa oleville kohderyhmille, joita Satakunnassa ovat lapset, nuoret, perheet, iäkkäät, mukaan lukien omaishoitajat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät eri ikäluokkiin kuuluvat henkilöt.
Kartoitukset auttavat toimenpiteiden kohdentamista
Hanke aloitti toimintansa kartoittamalla millainen on Satakunnan väestön tilanne ja alueen kokonaiskuva. Samalla tehtiin maakunnallinen kartoitus koronan aiheuttamasta hoito- ja palveluvelasta. Työhön osallistui alueen sote-ammattilaiset, sidosryhmät ja asukkaat yhdessä NHG:n kanssa.
– Tutkimuksesta nousi esiin eri kohderyhmiä, joita huomioidaan hankkeen toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa. Myös analysoitu hoito- ja palveluvelka ohjaavat hankkeen toimintaa, kertoo hankejohtaja Mari Niemi.
Perheille ennaltaehkäiseviä menetelmiä käyttöön
Satakuntalaisten lasten, nuorten ja perheiden ongelmien tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisemiseen on otettu käyttöön uusia menetelmiä. Tutkittu ja vaikuttavaksi todettu Turun yliopiston lastenpsykiatrisen tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet-toimintamalli on saatu Satakunnan neuvoloiden palveluvalikoimaan. Toimintamalliin sisältyy lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi lapsen 4-vuotisterveystarkastuksessa. Lisäksi malliin sisältyy ”Huomaa hyvä lapsessasi”- vanhempainohjaus, joka on kehitetty käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Ohjaus on suunnattu niille perheille, jotka arvioivat lapsellaan olevan kuormittavia käyttäytymisen vaikeuksia.
Voimaperheet-toimintamallin lisäksi Satakuntaan laajenee tarina-auttamisen verkkopalvelu Zoturi, jota on pilotoitu Porin perusturvan alueella positiivisin kokemuksin. Zoturi vastaa erityisesti nuorten palvelujen saatavuushaasteeseen matalalla kynnyksellä ja on osa sähköisten perhekeskuspalvelujen kehittämistä.
– Satakunta on tiiviisti mukana kansallisen sähköisen perhekeskuksen Oma perheen kehittämisessä. Toimintamalleista ja Oma perheestä on mahdollisuus kuulla lisää Satakunnan Perhekeskuspäivässä 22.11.2022, kertoo hankekoordinaattori Minna Westergård.
Hyvinvointia kulttuurin avulla
Syksyllä satakuntalaisilla on ollut mahdollisuus kokeilla Kulttuurireseptiä oman ja läheisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kulttuurireseptillä pääsee vierailemaan paikallisissa kulttuurikohteissa. Reseptin voi saada syystä tai toisesta haastavassa elämäntilanteessa oleva, jonka hyvinvointia kulttuurivierailu voisi parantaa.
– Kokeilussa ovat mukana Porin museot, Harjavallan Cedercreutzin museo, Pori Sinfonietta ja Rakastajat teatteri, kertoo hankekoordinaattori Susanna Lehtimäki.
Kulttuurireseptin voi hakea esimerkiksi Satasairaalan OLKA-pisteestä, Harjavallan sairaalan toiminnallisista terapioista, Satakunnan Syöpäyhdistykseltä tai Porin perusturvan kautta esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisasta. Katso videolta mitä kulttuurihyvinvointi merkitsee satakuntalaiselle Saulille.
Digitaalisten palveluiden suunnittelua tehdään kartoituksien pohjalta
Hankkeen kartoitustyössä selvitettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita on käytössä Satakunnan alueella noin 60 erilaista. Syksyn aikana tehtiin myös hyvinvointialueen kypsyystasoarvio, jossa kuvattiin ja arvioitiin hyvinvointialueen valmius tuottaa ja toteuttaa digitaalisia palveluita. Arvioinnit toistetaan uudelleen hankekauden lopussa vuonna 2025. Arvioinnin ja nykytilan jatkoksi tehdään toimintasuunnitelma, jonka avulla digipalveluita vahvistetaan ja jalkautetaan suunnitelmallisesti vuosina 2023–2025.
Lisäksi tällä hetkellä tehdään selvitystyötä, miten hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta tulisi kehittää. Samalla kehitetään hyvinvointialueen asiakas- ja henkilöstökokemuksen mittaamista ja tulosten hyödyntämistä hyvinvointialueella. Ensimmäinen koulutus aiheesta pidettiin 9.11.
Digitaalista Minun asiointini -palvelua on syksyn aikana paranneltu mm. löydettävyyden ja käytettävyyden osalta. Palveluun on keskitetty sekä kansallisia että Satasairaalan digipalveluita.
– Digitaalista palveluntarjontaa pyritään jatkuvasti lisäämään neuvottelemalla Satasairaalan yksiköiden kanssa sähköisten asioinnin käyttöönotoista. Sähköisiä esitietolomakkeita on otettu käyttöön mm. operatiivisen ja konservatiivisen hoidon vastuualueille ja SataDiagin kuvantamisessa, kertoo hankekoordinaattori Jenni Santavirta.
Tavoitteena on myös, että Minun asiointini -palvelun kautta käyttäjät näkisivät heille varatut erikoissairaanhoidon käynti- ja etävastaanottoajat. Selvityksen alla on myös mahdollisuudet saada varatut ajat näkymään asiakkaille suoraan Mobiiliapurin hoitopolulle.
Hanke hakee jatkoa
Kestävän kasvun Satakunta -hanke on hakenut jatkoa vuosille 2023–2025. Tulevina vuosina toimenpiteitä kohdistetaan tehdyn kokonaiskuvan perusteella erityisesti haavoittuvassa tilanteessa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, sekä nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joilla on mielenterveyden haasteita. Muita kohderyhmiä ovat aikuiset mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, sekä ikääntyneet ja omaishoitajat. Tämän lisäksi toimintaa on tarkoitus suunnata myös suun terveydenhuollon kehittämiseen kaikissa ikäryhmissä.
Toimeenpanoon vuosille 2023–2025 haettiin avustusta STM:n toisessa valtionavustushaussa lokakuussa yhteensä noin 14 M€. Avustuspäätökset saadaan joulukuussa. Rahoitus hankkeeseen tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.
