Kohti yhteistä Satakunnan hyvinvointialuetta: yhteistyön kautta monialaiseen yhteistyöhön

Teksti: Anneli Lehtimäki

Yhteistyön merkitys, eri toimijoiden ja erityisesti eri järjestämisvastuullisten kesken, on yksi oleellisimmista asioista yhteisen tulevan Satakunnan hyvinvointialueen rakentumisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimintatapana tunnettu moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että erilaisen koulutuksen saaneiden ja eri ammattinimikkeillä toimivien työntekijöiden olisi kyettävä tekemään yhteistyötä mahdollisimman hyvin asiakkaan parhaaksi.

Kuvituskuva

Yhteistyön kautta kehittyvää eri toimijoiden monialaista yhteistyötä tavoitellaan juuri meneillään olevassa sote-uudistuksessa. Kysehän on nykyisten palvelumuotojen, sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistason palvelujen sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen ja toimintojen paremmasta yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä hallinto- ja aluerajat ylittävästi. Tärkeää tietenkin on, että yhteistyö rakentuu aina suhteessa asiakkaisiin.

Sote-uudistuksessa tavoitteena oleva monialainen yhteistyö on laajempaa kuin moniammatillinen yhteistyö, sillä se ymmärretään eri hallinnon- ja tieteenalat yhteen kokoavana ja niiden rajat ylittävänä toimintana. Monialaisen yhteistyön toteutuminen edellyttää aina aidon yhteistyön toteutumista. Se onkin parhaimmillaan vuorovaikutustaitojen taitavaa käyttöä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Monialaisen yhteistyön toteutumiseksi tulee ymmärtää moninäkökulmaisuuden tärkeys asioiden ratkaisussa. On siis osattava oman toiminnan arviointi ja tulee olla kyky esittää oma mielipiteensä ja samalla kuunnella muiden näkökulmia ja näiden perustella tehdä sitten yhteisiä päätöksiä. Lisäksi on osattava dialogin taito, jossa huomioidaan ammattilaisten lisäksi asiakkaan ja hänen läheistensä näkemykset ja näiden keskustelujen kautta tulisi saavuttaa kaikkia kuuleva keskustelun taso. Joustavuus erilaisissa monialaisen yhteistyön rooleissa lähtee asiakkaan tarpeista käsin. Joustavuutta on se, että kaikkien toimijoiden erilaista osaamista käytetään ja hyödynnetään tasapuolisesti asiakkaan tarpeiden ratkaisemiseksi.

Monialaisen yhteistyöverkoston kehittäminen haastaa myös johtamistyötä, sillä monialaisen yhteistyöverkoston johtaminen poikkeaa luonteeltaan perinteisestä johtamisesta. Johtaminen on kaksiulotteista, joka tarkoittaa sitä, että johtamiseen liittyy verkoston sisällä johtamista ja johtamista verkoston ympärillä oleviin suhteisiin. Haasteena johtamisessa on se, että on pyrittävä yhtenäisyyden luomiseen oman työyhteisön ja verkoston sisällä ja samalla hajauttaa toimintaa yli organisaatio rajojen ja edistää yhteistyötä. Johtajan tehtävänä monialaisessa yhteistyöverkostossa on edistää luottamusta ja sisäistä avoimuutta sekä samalla säilyttää monimuotoisuus, jotta verkostossa olevat erilaiset näkemykset ja tietoperustat saavat tilaa.

Monialainen yhteistyön muodostumisen taustalle johtamistavaksi sopiikin jaetun johtajuuden toimintatapa, joka merkitsee sitä, että jokaisella ammattilaisella on vastuu omasta alueestaan ja hänellä on velvollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta sekä lisäksi kaikilla on yhteinen vastuu päätöksen teosta.

On ollut ilo havaita yhteistyön kehitys Satakunnassa kohti monialaista yhteistyötä sote-rakenneuudistuksen kehittämishankeen aikana. Satakunnan alueen eri toimijoiden yhteinen tahtotila uudistuksen mukaisiin toimintatapoihin näkyy monissa eri muodoissaan ja eri tasoilla. Lisäksi yhteisen tulevan Satakunnan hyvinvointialueen valmistelun eteneminen ja siihen liittyvän yhteisen tahtotilan selkiytyminen on vahvasti meneillään. Satakuntalaisilla on yhteinen tahtotila luoda omannäköinen juuri satakuntalaisille sopiva hyvinvointialue Satakuntaan. On hienoa saada olla mukana tässä kaikessa. Kohti yhteistä Satakunnan hyvinvointialuetta – yhteistyöllä!


Satasoten katsauksissa hankejohtajat ja -koordinaattorit sekä sidosryhmän jäsenet kirjoittavat sote-uudistuksen ajankohtaisista aiheista.