Lasten ja nuorten palveluja sujuvasti, oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa – hankekoordinaattori Johanna Santanen esittäytyy

– Meidän palvelujärjestelmämme tulisi olla sellainen, että se pystyy tukemaan perheitä heidän arjessaan joustavasti silloin kun he sitä tarvitsevat. Tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea ja palveluita sujuvasti, oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Perhekeskusmalli vastaa näihin tarpeisiin ja perhekeskuskehittäminen edistyykin Satakunnassa lupaavasti, kertoo Santanen.

Lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon ja työtä ohjaavat lapsistrategia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Santanen kokee, että palveluita tulee myös kehittää perhelähtöisiksi arjen toimintaympäristöt huomioiden, sillä perheissä on erilaisia tarpeita. Palvelujen tulee myös olla tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa asumispaikasta riippumatta.

– Emme saa ylläpitää tai luoda sirpalemaisia palveluja, jossa perheet eivät tiedä kuka ottaisi kopin ja auttaisi. Siksi olisi tärkeää nimetä perheille oma ammattilainen, joka heitä tukee, painottaa Santanen.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää nuorten psykososiaalisia palveluja. Tärkeänä keinona tässä on sivistys, sosiaali- sekä terveysalan toimijoiden välinen yhteistyö: SISOTE. Tämän hallituskauden vahvuuksiksi Santanen toteaa myös mielenterveys- ja päihdestrategian vahvan kytkennän peruspalvelujen kehittämiseen.

– Nuorten pahoinvoinnin kysymyksiin on kiinnitetty tarpeellista huomiota. Panostamme nuorten tukeen ja vahvaa yhteistyötä tarvitaan kaikkien toimijoiden kesken, jotta pääsemme parempiin tuloksiin, Santanen sanoo.

Lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä huomiota kiinnitetään perustason ja erikoistason väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa vahvistetaan perustason toimijoiden osaamista ja valmiuksia ottaa puheeksi hankalia asioita. Vaikuttavien menetelmien juurruttaminen ja ammattilaisten kouluttaminen sisältyvät kehittämiseen.

– Perustason arjen ymmärrys on vahvuus, kun mietitään esimerkiksi erikoistason palveluja käyttävän lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tuen kokonaisuutta. Tiimityö ja vastuunjaoista sopiminen kuuluvat asiaan. Systeeminen työote kokoaa toimijat näkemään asiat kokonaisvaltaisemmin, eikä perhe joudu sukkuloimaan ja etsimään palveluja, Santanen kertoo.

Työn sisällöllisen kehittämisen lisäksi Santanen kiinnittää huomiota palvelujen rakenteisiin tutkien, mikä parhaiten tukisi vanhempia niin pikkulapsivaiheessa kuin myöhemmin nuoren itsenäistymishaasteiden edessä. Työssään Santanen pohtii myös, miten lapset ja nuoret kokevat saamansa avun ja haluaa lisätä heidän osallisuuttaan palvelujen kehittämisessä. Rakenteellisen sosiaalityön keinot tukevat kehittämishaasteiden ymmärtämisessä.

Sosiaaliala on Santaselle tuttu tehtäväkenttä ja työuransa hän on aloittanut varhaisen tuen puolelta työskennellen päiväkodeissa ja lastenohjaajana päivä- ja perhekerhoissa. Santasen päätyö on ollut viimeiset seitsemän vuotta Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikössä, minkä perustehtävänä on lastensuojelun tasavertaisten palvelujen edistäminen. Lisäksi hän on työskennellyt lastenvalvojan ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityön tehtävissä. Ihmisen tukemisen näköalapaikaksi hän mainitsee kymmenen vuoden kokemuksen vankilassa työskentelystä. Koulutukseltaan Santanen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja pääaineenaan hän luki sosiaalityötä perehtyen samalla myös sosiaalipsykologiaan ja johtamis- sekä kasvatustieteisiin. Kehittämisessä Santasta kiehtoo monialaisuus sekä hyvinvointi- ja osallisuustyö.

– Koen Satakunnan yhteisen hyvinvointialueen kehittämisen tärkeänä, koska näin pystymme muodostamaan tasavertaiset, laadukkaat ja ennaltaehkäisevät palvelut. Koska olen koulutukseltani myös työnohjaaja, en voi kehittämisessä ohittaa työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. On uskallettava myöntää, että sote-uudistus herättää myös voimakkaita tunteita, Santanen toteaa.

Santanen kuvailee itseään verkostotyöntekijäksi. Tämä onkin hyvä asia, sillä Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke koostuu neljästä osa-alueesta ja hankekoordinaattorit sekä toimijat luovat tulevaisuuden sote-keskuskehittämistä yhdessä.

– Jokainen osallistuu kehittämiseen oman kokemuksensa ja osaamisensa värittämänä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus on tärkeä kehittämiskohde nyt ja tulevaisuudessa, painottaa Santanen.

Vapaa-aikana Santanen harrastaa teatteria. Hän kokee, että näyttelijäntyössä lähestytään ihmisyyttä ennakkoluulottomasti ja taiteen keinoin empatia ja kyky toisen saappaisiin asettumiseen kasvaa. Juuret teatteri-innostukseen kumpuavat nuoruudesta, Porin teatterinuorissa Anniksella vietetystä ajasta.  Vapaa-aikaan kuuluvat myös lukeminen ja läheisten kanssa yhdessäolo. Santasen lempikirjoja ovat muun muassa Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja Herman Hessen Arosusi. Myös Arttu Tuomisen Murtumispiste puhuttelee häntä. Luonto ja meri ovat Santaselle läheisiä ja kesällä aika meneekin useasti merta ihaillen.