Sydänyhdyshenkilöverkoston etäkonsultaatiopalavereiden pilotissa tavoitteena on potilaslähtöisyys

Satasairaalan sydänyksikköön tulee paljon sydänpotilaiden hoitoon liittyviä konsultaatiopyyntöjä. Vuonna 2019 perustettiin sydänyhdyshenkilöverkosto, jonka tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja, tukea kunnissa työskentelevien nimettyjen sydänhoitajien työtä ja osaamista sekä parantaa sydänpotilaiden hoidon laatua.

Aiemmin verkostolla on ollut päivän mittaisia koulutuksellisia yhteistapaamisia kaksi kertaa vuodessa sydänyksikön organisoimana. Koronatilanteen vuoksi niitä ei kuitenkaan ole voitu järjestää, mikä on hiljentänyt vasta aloittaneen verkoston toiminnan. Tällä pilotilla pyritään käynnistämään yhdyshenkilöverkoston toimintaa uudelleen.

Marraskuuhun saakka kestävän pilotin aikana sydänyhdyshenkilöverkoston etäkonsultaatiopalavereita järjestetään kuukauden välein Teams-ohjelman välityksellä. Tähän mennessä palavereita on takana kaksi.

– Palaverit ovat lähteneet käyntiin hyvin. Keskusteluilmapiiri on ollut avoin ja jo toisella kerralla keskustelu oli vilkasta palaverin teemaan liittyen. Palaverit on pyritty pitämään napakkana kokonaisuutena ja maksimissaan tunnin kestoisena, kertoo kliinisen hoitotyön asiantuntija, sairaanhoitaja Päivi Lönnberg Satasairaalan sydänyksiköstä.

-Tavoitteena on, että palaverien teemoihin voivat kaikki jäsenet vaikuttaa ja että jokaiseen palaveriin tuodaan jonkun alueen terveiset, miten sydänpotilaan potilaan hoito on omalla alueella tai yksikössä järjestetty, mitä onnistumisia on koettu ja mitä haasteita on ilmennyt. Näin tulee toisten organisaatioiden toimintatavat tutuiksi, jatkaa osastonhoitaja Katri Ranne Satasairaalan sydänyksiköstä.

Etuna perinteisiin tapaamisiin nähden etäyhteydellä toteutettavat palaverit ovat helposti järjestettäviä ja osallistuttavia ympäri Satakunnan.

– Etäkonsultaatiopalavereihin osallistuminen on helpompaa, eikä vie tiukkaa resurssia koko päiväksi. Tunnin mittaiseen palaveriin on helpompi irrottautua työpäivän aikana. Ajankohta aamulla ennen vastaanottoja on hyvä. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset eivät olisi mahdollista järjestää näin usein. Nyt etäpalaverien ollessa säännöllisesti on ongelmakohtiin mahdollisuus puuttua nopeammin, toteaa Ranne.

Kaikilta osin konsultointikäytännöt eivät kuitenkaan muutu. Palavereissa ei käsitellä tunnisteellista potilastietoa vaan tämän osalta konsultointi toteutetaan tarpeen mukaan kuten aiemminkin.

Etäkonsultaatiopalavereiden pilotin aikana on tarkoitus selkiyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa sydänpotilaiden hoidossa ja yhtenäistää näyttöön perustuvia toimintatapoja sydänpotilaiden hoitotyössä. Tavoitteena on potilaslähtöisyys ja se, että potilaan jatkohoito olisi turvattu siirryttäessä hoitopaikasta toiseen, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Pilotin aikana yhtenäistetään ja selkiytetään erilaisten sydänpotilasryhmien hoidon ja jatkohoidon toteutumista. Sydänpotilaan hoidon palvelukokonaisuutta ja hoitotyön ammattilaisen toimintaa ohjaa hyvä ja selkeästi kirjattu hoitosuunnitelma, jossa potilaan hoito on porrastettu alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä niin, että oikea potilas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Etäkonsultaatiopalavereiden pilotin aikana on tavoitteena lisätä sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten välistä alueellista yhteistyötä. Sydänyhdyshenkilöverkostossa on jäsenistöä jokaisesta kunnasta Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

– Kaikkien Satakunnan kuntien mukanaolo on hieno voimavara verkoston toiminnalle. Sydänhoitajat ovat kokeneet, että he ovat saaneet verkostolta vertaistukea ja yhteistyö on ollut alueellisesti eri tahojen kesken sujuvaa ja joustavaa, sanoo Lönnberg.

– Yhteistyötä on edistetty sillä, että verkostoon kuuluvien yhteystiedot on jaettu verkoston jäsenien käyttöön ja sähköpostitse ja puhelimitse on oltu yhteyksissä matalalla kynnyksellä. Ongelmakohtia on uskallettu tuoda esiin sekä tunnistettu ja pyritty löytämään niihin yhdessä ratkaisuja, jatkaa Ranne.

Myös etäkonsultaatiopalaverikäytäntöä kehitetään pilotin aikana. Tämä toteutetaan osana yhteisiä tapaamisia.

– Yhtenäisiä toimintamalleja luodaan myös verkoston toiminnalle, esimerkiksi sovitaan verkoston toimintaan liittyvistä säännöllisistä tapahtumista, kuten etäkonsultaatiosta, verkostotapaamisista, tiedonjakamisesta ja koulutuspäivistä, Ranne nostaa esille.

Pilotin aikana saavutetut tulokset ja toimintatapojen muutokset toivotaan otettavan käyttöön alueellisesti mahdollisimman laajasti Satakunnassa.

– Tärkeää olisi, että pilotin tulokset jalkautuisivat käytäntöön ja toimintamalli toimisi parhaalla mahdollisella tavalla sydänpotilaan parhaaksi. Sydänyhdysjäsenverkostossa on halua ja kykyä muokata toimintatapoja sekä sitouttaa oman yksikön jäseniä toimimaan sovittujen toimintamallien mukaisesti yhdessä verkoston tuella, toteavat Ranne ja Lönnberg.